Näin presidentinvaalien toisen kierroksen ollessa kuumimmillaan, olen seurannut keskusteluissa sitä, että presidentin tulee olla arvojohtaja. Mitä tämä tarkoittaa? Minkälaista lisäarvoa se toisi kansalaisille? Tarkastelen tässä kirjoituksessa arvoja ja arvojohtamista.
Arvot ja arvojohtaminen
Arvot ovat yrityksen toiminnan maaperä. Ne ovat kuin peruskallio, jolle strategia rakentuu. Arvoilla yritykset haluavat erottua kilpailijoistaan ja nostaa esiin oman tapansa toimia. Arvojen on tarkoitus ohjata yrityksen työntekijöiden toimintaa silloinkin, kun ei ole selviä ohjeita ja sääntöjä. Ajatellaan, että jokainen osaa toimia yrityksen arvojen mukaisesti joka tilanteessa.
Onko arvot siten kuitenkin höpölöpöä tai johtajien jargoniaa? Toivottavasti eivät ole. Arvojen juurtuminen työntekijöiden toimintaan on kiinni siitä, miten niitä käydään henkilöstön kanssa läpi. Pelkkä arvon nimeäminen ei vielä takaa sitä, että kaikki ymmärtävät sen samalla tavalla ja osaavat toimia niiden mukaisesti.
Arvojen pitää toteutua organisaation kaikilla tasoilla – johtajista työntekijöihin ja asiakkaista yhteistyökumppaneihin asti joka päivä. Arvojen pitää juurtua osaksi toimintakulttuuria, jotta ne ovat oikeasti olemassa.
Arvopuhe
Arvoista sellaisenaan puhutaan yllättävän vähän. Paljon enemmän puhutaan esimerkiksi työn merkityksellisyydestä tai työhön sitoutumisesta. Näihin liittyen päädytään usein keskustelemaan siitä, miten ihmisiä kohdataan tai millä periaatteilla päätöksiä tehdään, eli arvoista. Siitä, minkälaiset arvot meidän toimintaamme ohjaavat.
Nyt presidentinvaalien alla olen kiinnittänyt huomiota siihen, että usein viitataan siihen, että presidentti on arvojohtaja. Halutaanko tällä korostaa presidentin tärkeyttä kansan johtajana, vaikka todellista valtaa on kavennettu aikojen saatossa? Oli niin tai näin, arvojohtajalla on tärkeä merkitys meidän arjessamme. Ei ole yhdentekevää, miten johtaja puhuttelee tai kohtelee työntekijöitä tai presidentin asemassa kansalaisiaan.
Onko arvoista puhuminen sitten jotenkin vaikeaa? Ei välttämättä. Sen sijaan, että aina järjestetään erillinen arvokeskustelutilaisuus, on tärkeää, että arvoista voidaan keskustella työn arjessa. On helpompi ymmärtää, kun arvokeskustelun pystyy yhdistämään käytännön tapahtumiin. Ehkä tästä syystä puhumme enemmän asioiden merkityksellisyydestä ja sitoutumisesta tai vaikkapa siitä, mikä on tärkeää kuin suoraan itse arvoista.
Arvojohtaja
Arvojohtamisella tarkoitetaan arvojen, niin eettisten kuin organisaation arvojen mukaista esihenkilötyötä ja toiminnanohjausta. Keskeisenä työkaluna on johtajan oma esimerkki arvojen mukaisesta tavasta toimia, johtaa ja työskennellä.
Jos tarkastellaan presidenttiä arvojohtajana, hänen tehtävänään on ottaa kantaa kuohuttaviin ja puhututtaviin asioihin ja herättää rakentavaa keskustelua vaikeistakin aiheista. Tärkeää on, että hän ilmaisee mielipiteensä selkeästi ja mahdollistaa keskustelun. Tämä ei vaadi poliittista valtaa, vaan rohkeutta astua esiin ja olla läsnä silloin, kun tällaisia tilanteita ja asioita tulee eteen.
Arvojohtajalta odotetaan usein yhteisöä yhdistäviä toimia. On sitten kysymys yrityksen tai organisaation henkilöstöstä tai valtion kansalaisista, arvojohtajan tehtävä on yhdistää heitä, luoda luottamusta ja uskoa. Luottamusta siihen, että yhdessä pääsemme eteenpäin, saavutamme sen, mitä haluamme ja uskoa siihen, että asioiden järjestäminen on meidän käsissämme.
Arvojohtaminen voi olla yksi tämän päivän johtamisen trendeistä. Sillä voidaan luoda kuva helposti lähestyttävästä, ihmisiä ymmärtävästä ja kunnioittavasta henkilöstä, jonka pyrkimys on tuottaa hyvää ympärilleen. Näen, että arvojohtamisella on tärkeä paikka meidän arjessamme. On sitten kyseessä presidentti, oma esihenkilö tai yrityksen toimitusjohtaja. Tarvitsemme arvojohtajia luotsaamaan meitä eteenpäin, uskomaan itseemme ja tulevaisuuteemme sekä luottamaan siihen, että asiat järjestyvät.
Ilman arvoja olemme kuin shakkipelin nappulat laudalla, joita voi siirrellä tiettyjen sääntöjen rajoissa mielivaltaisesti. Arvot tuovat siihen siirtelyyn inhimillisyyttä, ymmärrystä ja kohtaamista. Eli juuri sitä, mitä me tarvitsemme, jotta voimme kokea olevamme tärkeitä, tekevämme merkityksellistä työtä ja jotta voimme sitoutua organisaatioomme.
Kiinnostuitko arvojohtamisesta?
5.2.2024
Anu Nyman
