Työnohjaus – hirttosilmukka vai pelastusrengas?

Aina välillä kuulen asiakkaalta, että hän on tullut työnohjaukseen jollain tavalla pakotettuna tai varautuneena. Voi olla, että hän ei ole kokenut saaneensa työnohjauksista hyötyä itselleen tai hän on voinut kokea työnohjauksessa turvattomuutta tai on voinut jäädä tunne, että ei ole tullut kuulluksi tai ymmärretyksi. Näitä syitä tähän voi olla monia. Arvostan tätä rehellisyyttä, koska silloin päästään heti keskustelemaan työnohjauksen odotuksista, toiveista ja tavoitteista sekä siitä, mitä työnohjauksessa pitää tapahtua, jotta siitä on hyötyä. Tällaisessa keskustelussa asiakkaan on helppo myös määritellä omia rajojaan, mitä haluaa ja mitä ei halua tehdä. Joskus voi olla vaikka joku menetelmä, mitä ei halua käyttää.

Miten saada työnohjaus vastaamaan omia toiveita ja tavoitteita?

1. Työnohjaajan valinta

Työnohjaajan valintaan kannattaa käyttää aikaa. Voi haastatella useampia, jotta voi varmistua siitä, että valitsee itselleen sopivan työnohjaajan. Kun etsitään ryhmälle sopivaa työnohjaajaa, valintaa tekee usein joku, joka edustaa kyseistä ryhmää. Tällöin on hyvä tiimin kanssa yhdessä keskustella, että minkälaista työnohjaajaa etsitään, mitä toiveita hänelle on.

Työnohjaajat ovat kaikki erilaisia ja kaikki työnohjaajat eivät sovi kaikille asiakkaille. On hyvä käydä keskustelua alusta alkaen siitä, mitkä ovat omat toiveet ja tavoitteet työnohjausprosessille. Minkälaisten asioiden toivot muuttuvan työnohjauksen myötä ja mistä huomaat muutoksen?

Työnohjaajia kannattaa haastatella etukäteen, jotta saa kokemuksen, miten ajatukset menevät yhteen kyseisen työnohjaajan kanssa. Hyvin tavallista on myös se, että pidetään yksi työnohjaus kerta, jonka jälkeen päätetään jatketaanko yhteiseen prosessiin.

Työnohjaus on työnantajan satsaus Sinuun. Siitä kannattaa ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti ja satsata itsekin.

2. Työskentely työnohjauksessa

Työnohjaus on prosessinomaista työskentelyä Sinun asioiden äärellä. Tällä tarkoitan sellaista työskentelyä, jossa keskitytään asiakkaan vaiheittaiseen etenemiseen ja jatkuvan kehittymisen periaatteeseen. Prosessinomaisessa työskentelyssä painotetaan jatkuvaa arviointia, oppimista ja sopeutumista. Työtä ei nähdä staattisena, vaan se kehittyy ja muuttuu matkan varrella.

Työnohjausprosessissa tapaat työnohjaajaa säännöllisin väliajoin ja käyt hänen kanssaan läpi omia ajatuksiasi ja ovalluksiasi työstä, itsestä sekä tunteistasi suhteessa työhön. Tapaamisten välillä tapahtuu asioita ja voit kokeilla erilaisia toimintatapoja, havainnoida omia reaktioita, tehdä oivalluksia omasta toiminnasta suhteessa työhön.

Työnohjauksesta saat sitä enemmän itsellesi, mitä enemmän uskallat osallistua ja tuoda asioita käsiteltäväksi.

Työnohjaus – tie oman työn hallitsijaksi

Työnohjauksessa pääset tutkimaan, tarkastelemaan, analysoimaan ja arvioimaan omaa työtäsi ja itseäsi työn tekijänä.

Työnohjaus tarjoaa ajan, paikan ja koulutetun työnohjaajan sinun käyttöösi, jonka kanssa voit käydä läpi sinun työhösi liittyviä asioita, kehittää itseäsi ja työtäsi tai tehdä näkyväksi asioita, joita et ehkä aiemmin ole huomannut.

Työnohjauksen tarkoitus ei ole olla hirttosilmukka, joka saa olosi tuntumaan ahdistuneelta ja uupuneelta. Tarkoitus on, että työnohjaus voi toimia Sinun työelämän pelastusrenkaana. Sen on tarkoitus olla tila, johon voit tulla sellaisena, kuin olet ja tarkastella niitä asioita, jotka hyödyttävät sinua työssäsi eteenpäin. Sen on tarkoitus olla voimavara ja levähdyspaikka, jotta voit jäsentää työhösi liittyviä asioita, löytää erilaisia syy-yhteyksiä ja avartaa katsontakantaasi. Se on myös paikka, jossa voit opetella omia rajojasi, uusia taitoja tai haastaa omaa ajatteluasi. Työnohjaus on sitä, mistä Sinä koet hyötyväsi.

16.1.2024

Anu Nyman